Namaste!

Näkymä ikkunasta sänkyyn tuotua 

aamuteetä hörppiessä

Kapuajat käänsivät tänä aamuna nokan vihdoin kohti pohjoista. Viikon vaellus yli keskikukkuloiden päättyi Paiyaan. Heti aamusta sää oli kirkas ja saimme ihailla lumihuippuisia vuoria aamuteetä hörppiessämme. 

Jätimme Keskikukkulat taaksemme ja 

käännyimme pohjoiseen

Innoissamme lähdimme kohti Khumbun laaksoa. Laakson pohjalla kiemurteli Maitojoki, Dutih Koshi River. Joen vesi näytti todella valkoiselta. Laakso on vanhaa meren pohjaa, ennen sitä himmeetä tapahtumaa miljoonia vuosia sitten, kuten Sipa eilen kertoi. Siitä valkoinen väri, kertoi Kalle.

Laakson maisemat olivat huikaisevan jylhiä ja kapuajien kamerat kaivettiin esiin ikuistamaan tätä juhlallista hetkeä nähdä vuoret, joita tavoittelemaan kapuajat ovat lähteneeet matkalle. Aina välillä piti pysähtyä seuraamaan, miten lentokoneita lensi kohti Luklaa. Olisihan sinne ollut mukava lentääkin, ajattelin, mutta kunnon kapuajat luottavat enemmän omiin kinttuihin kuin selkeisiin lentokeleihin!

Iltapäivän paahteessa saavuimme Everest High Waylle, Luklasta vuorille menevälle polulle. Tuli heti aivan turistimeiniki, paana leveni puolella ja väkeä oli ajoittain ruukaksi asti. Nenä tunnisti myös saippuan hajun. Kapuajien ominaistuoksuja kun on savu ja hiki!

Iltapäivän aikana vakuutuimme lopullisesti siitä, että tekemämme huippujen klassinen lähestyminen on ainoa oikea tapa. Matkan aikana olemme nähneet, miten monimuotoinen Nepalin luonto on, miten kukkuloilla on ihastuttavia kyliä. Kyliä, jotka ovat täynnä elämää, vaikka niihin pääsee vain kävellen ja kaikki tavarat on kuljetetttu niihin kantajien tai muulien selässä. Ja mikä parasta, viikon kävely on kohottanut kuntoa huiputusta varten.

Tämä päivä muutti matkaamme toisellakin tavalla. Tähän saakka olemme yöpyneeet lodgeissa ja nähty on monenlaista majataloa, toilettia ja suihkua. Tiedämme nyt, mitä voi tarkoittaa hot shower. Se voi olla muoviämpärillinen kuumaa vettä ja sinkkinen pesuvati, mutta pesu onnistuu niinkin ja hyvältä tuntuu hikisen päivän jälkeen.

Telttakylämme

Tänään alkoi todellinen retkeily. Saapuessamme Phakdingiin meitä odotti telttakylä! Niissä yövymme tästä lähtien, niissä välppäämme kamamme otsalampun valossa. Todennäköisesti tavaroita on hukassa yhtä paljon kuin tähänkin asti. Mutta aamutee tarjoillaan suoraan telttoihin, että sitä odotellessa.... ja huomisen jälkeistä lepopäivää..

Sipe-kapuaja