perjantai 15. lokakuuta 2010

Lapin rauhassa kelaa kelaa ja kelaa




Taidan olla piirun verran onnekkaampi kuin kanssasisareni ja -veljeni, koska en joutunut suoraan samaan vanhaan pyöritykseen kiireen ja aikataulujen kanssa. Olen tämän viikon Pyhätunturilla, täällä tutuissa ympyröissä hiljaisen luonnon keskellä, nyt kun turistejakaan ei ole ja lähes kaikki paikat täällä kiinni. On ollut aikaa ja on aikaa antaa ajatusten tulla ja mennä, ja niitähän tulee ja menee !! 

En pysty oikein käsittämään vieläkään koko reissun satumaisuutta, oli se niin kertakaikkisen upea. Olen nähnyt ja kokenut sellaista mitä ei koko elinikänä voi unohtaa. Kuten Päivikin kirjoitti, tämä on muuttanut minuakin satavarmasti ja jättänyt jäljen jonnekin syvälle sieluun, ja olen tiellä josta ei ole paluuta. Aiemmat ratkaisuni työelämän suhteen vain tukevat tätä tunnetta ja tästä on tulossa mielenkiintoinen retki uuteen maailmaan.    

Kroppa on vieläkin hieman väsynyt, olihan meillä kolme 9 tunnin suhteellisen rankkaa vaelluspäivää pienillä yöunilla, 24 tunnin lennot ja minulla vielä 12 tuntia Pyhälle  istumista siihen päälle. Täällä vähän fillarointia, uimista ja nautiskelua. Säännöllisesti on myös ollut pakko päästä katsomaan kanssakapuajien fiilareita täällä blogissa, ja samansuuntaisia tunnelmia lienee monella - palikoiden paikoilleen laittamista, arvojen selkiytymistä, fiiliksien kelaamista ja tulkintaa. On myös ihana ajatus, että hyviä ystäviä tuli yhtäkkiä kasakaupalla lisää, sitä kun väitetään että aikuisiällä ei enää oikein ystävysty. Tämä ei onneksi ole totta! Kiitos siitä!

Eli iso halaus lukijoille ja erityisesti teille kaikille rakkaille Kapuajille täältä Pyhän rauhasta.

Erja    

2 kommenttia:

  1. Hei Erja. Ihan pikkuisen kateellinen olen, kun sinä olet siellä Pyhällä, myös minulle rakkaassa paikassa. Noitatunturin huippu taitaa kohota n. kymmenesosaan Sapitwan huipusta.
    Olin eilen Yle-Savossa jutustelemassa matkasta, joka tuli tänä aamuna ulos eetteristä. Mieleen palasivat päällimmäiseksi kokemuksetja tunnelmat avustuskohteessa, kun niitä tunnelmia kuvin ja sanoin yritin välittää kuuntelijoille. Alkuviikosta myös Yle-Savon nettisivuilla julkaistaan haastettelu ja kuvia.
    Yhteiset kokemukset kantavat meitä Kapuajia vuosia eteenpäin ja luulen jopa, että ei tämä projekti pääty, vaan jollain tavalla olemme siinä mukana vielä pitkään. Tsemppiä Huomenta-Suomi ohjelmaan Krisselle ja Suville Muistakaa kiittää tukijoitamme !Kaarina

    VastaaPoista