Safarielämä Liwonden kansallispuistossa sujuu perienglantilaiseen tyyliin - aamiaiset, lounaat, iltapäiväteet ja illalliset seuraavat toisiaan. Suomalaiseen omatoimiseen kansallispuistoretkeilyyn tottuneelle on aluksi vaikeaa olla toisten palveltavana, kun erämaassa tehdään kaikki itse ja huolehditaan myös kanssakulkijoista. Toisaalta tämä on paluuta länsimaiseen arkeen: päivä on tarkkaan aikataulutettu ja aikataulut myös pitävät. Tästä seuraa, että koko ajan on pienoinen kiire. Toista oli viime viikolla Lungwenassa. Jos autokuski oli pyydetty yhdeksäksi, hän saapui ehkä kymmeneltä. Kaikki tarpeellinen tuli kuitenkin tehtyä päivän mittaan ilman hötkyilyäkin.
 |
| Montako virtahepoa näet kuvasssa? |
Elefantit pitivät meille seuraa maanantain illallisella ja yön aikana ne tekivät selvää kaikesta siitä kasvillisuudesta, mikä kuivana kautena vielä sinnitteli hengissä Erjan asuinmökin edustalla. Kuuloaistiamme aktivoi virtahepojen kovaääninen mylviminen ja kummituseläinten kiljahdukset ja aamulla laatoitettuja käytäviä koristivat elefanttien tuoreet ja pistävänhajuiset lantakasat.
 |
| Safarilla |
Aamun koittaessa lähdimme kävelysafarille oppaan ja asetta kantavan vartijan seurassa. Kudujen, impaloiden ja vesiantilooppien lisäksi tutuiksi tulivat puiston alueen puut, kuten elefanttien syömät mopane -puut ja kynttilää muistuttavat candelabrat. Opimme myös erottamaan mustamamban, elefantin ja virtahevon jäljet hiekalla. Aamupäivä jatkui jokisafarilla. Samean Shire-joen rannoilla köllötteli kymmeniä erikokoisia krokotiileja ja virtahevot seisoskelivat joessa perhekunnittain suojellen herkkää hipiäänsä auringonpaisteelta. Pahkasiat ja elefantit tallustelivat rantamudassa. Lukuisille lintulajeille ei löytynyt suomenkielisiä nimiä, kuningaskalastajaa lukuunottamatta. Illan safariajelua odotellessamme Elvi ja Heini pelaavat paikallista bawo-peliä. Huomenna matka jatkuu kohti kapuamiskohdettamme Mt. Mulanjea.
Safariterveisin Leena-Kapuaja
Kuvanne auringonlaskuista ovat mahtavia. Joitakin tapaamianne eläimiä pitäisi katsoa kirjasta, miltä ne näyttävät, mutta ehkä odotamme kuitenkin valokuvianne. Tsemppiä Päiville ja muille kapuajille Mt. Mulanjealle. Toivoo KaiRo Kotkasta
VastaaPoistaAivan uskomatonta lukea teidän juttuja! Haluaisin itsekin kokea nuo auringonlaskut, tähtitaivaat, nauravat lapset ja norsun läjät! :) Varmasti saatte uuden perspektiivin elämään. Tsemppiä loppureissuun teille kaikille (varsinkin Reijolle), olette niin hyvällä asialla! terkuin Tanja Turusta
VastaaPoistaTodella ihanaa lukea teidän matkasta ja kaikesta mitä olette jo kokeneet. Varmasti matka avaa uudenlaisen näkemyksen länsimaiseen elämäntyyliin. Imekää vaikutteita ja tuokaa niitä roppakaupalla tuliaisena Suomeen!
VastaaPoistaHyvää jatkoa toivottaen, Sanna (Wimmalainen) Lahdesta.
Kiva pysyä matkassa myös Helsingin suunnassa, varsinkaan kun tekstiviestit eivät tunne menevän perille... Onnea kapuamiseen ja voimia Elisalle ja koko porukalle! Tommi Helsingistä
VastaaPoista