NEPAL MIELESSÄ

Enää 25 yötä siihen, kun KAPUA 2011 Nepal – ryhmä on lähtökuopissa Helsinki-Vantaan lentokentällä. Jännittäähän se jo! Pian olemme perillä tutustummassa avustuskohteisiin. Pääsemme esimerkiksi osallistumaan norsun lannasta tehtävän paperin valmistamiseen!

Matkavalmistelut kiihtyvät ja monenmoista alus-, väli- ja pääliasua tuntuu puuttuvan. Varustelussa olen yrittänyt panostaa laatuun ja kestävyyteen. Kuluttamisen puolustukseksi ajattelen, että varusteet kestävät vuosia ja tuottavat vielä monta kertaa iloa minulle. Uinuva kulutuskriitikkoni kysyy, miten voisi varmistua siitä, että tuotteet valmistetaan asiallisissa olosuhteissa. Voisiko joku valmistaja ottaa tästä markkinointivaltin itselleen?

Matkavalmistelujen lisäksi lähenee varainkeruun loppu. Keräystavoite on karttunut hienosti, mutta vielä tarvitaan lisäropoja keräykseen!

Mutta miksi juuri Nepaliin tulee kerätä varoja? Nepalissahan on tehty kehitysyhteistyötä pitkään. Vaikka maa onkin kehittynyt, siitä huolimatta maan sijainti, väestön etninen tausta, kasti ja sukupuoli vaikuttavat ihmisten elintasoon edelleen paljon. Inhimillisen kehityksen indeksillä (Human Development Index, HDI) mitattuna Nepal sijoittuu 169 maan joukossa sijalle 138. Tämä YK:n luoma indeksi mittaa valtioiden kehitysastetta terveyden, koulutuksen ja tulojen perusteella. Vertailun vuoksi; Suomi on tilastossa sijalla 16.

Vaikka Nepalissa köyhyys on viime vuosina vähentynyt, vajaa kolmannes asukkaista elää kansallisen köyhyysrajan alapuolella. Köyhyys on keskittynyt erityisesti maaseudulle, ja ero vauraan Katmandun laakson sekä muun maan välillä on huomattava. Maaseudulta puuttuvat yleisesti peruspalvelut, kuten terveys- ja koulutuspalvelut, juomavesi ja energia, tai niiden laatu on hyvin huono. Siksi.

Asioille voi kuitenkin tehdä jotain. Syyskuisessa Kapuajien tapaamisessa paljastui esimerkiksi, että WWF:n ja Väestöliiton yhteisessä hankkeessa on jo rakennettu kaivoja ja suodattimia ja tuettu vesitankin rakentamista kouluun ja koteihin. Yhteistyössä muiden rahoittajien kanssa on mikrolainojen avulla rakennettu jo 888 biokaasu-uunia!

Toivon, että mahdollisimman moni yritys ja yksityishenkilö, joka ei sitä ole vielä tehnyt, tukisi nyt keräystämme! Juuri nyt on mahdollista tukea hanketta, joka konkreettisella tavalla auttaa Nepalia, sen maaseudun ihmisiä ja upeaa luontoa!

Keräystämme voi ja kannattaa tukea lahjoittamalla haluamansa summan WWF:n tilille 405511-210669 viitteellä 1067.

Syysterkuin, Katja

Kuvat: Kapua 2008 Nepal

Lähteet: WWF:n ja Väestöliiton hankepäivitys 09/2011

Ulkoministeriö, kehitysviestintä

Suomi-Nepal Seura