Vuorista ja rahavuorista

Meillä kapuajilla on ennen tulevaa marraskuussa odottavaa oikealle vuorelle, Mera Peakille, nousemista kavuttavanamme toinenkin vuori, nimittäin rahavuori. Jotta saavuttaisimme asetetun 100.000 euron tavoitteen, on meistä jokaisen tavoitteena kerätä WWF:n ja Väestöliiton projektille 6.462 euroa. Siis saman verran kuin Himalajalla kapuajia odottavalla Mera Peakilla on korkeutta.

Saimme juuri muutama päivä sitten päivitykset siitä, miten rahankeruu on poppooltamme edistynyt ja nyt yhteisestä 100.000 euron potista on kasassa jo lähes 23.000 euroa. Hienoa! Silti samaan hengenvetoon voi todeta, että kavuttavaa 100.000 euron saavuttamiseksi riittää rahavuorella edelleen. Kovaa vauhtia kuitenkin lähestymme neljänneksen rajaa koko potista ja meistä jokainen ponnistelee kovasti tavoitteeseen pääsemiseksi. On ollut hauskaa seurata ryhmäläistemme eri tapoja kerätä rahaa; yksi leipoo limppuja, toinen puhuu lakkaamatta, kolmas järjestää leffailtaa, neljäs ja viides myyvät käsittämättömiä tavaroita kirpparilla, kuudennella on hyvät yrityskontaktit jne.

Omakohtaisesti koin positiivisen yllätyksen, sillä olen onnistunut keräämään kasaan jo reilut 4.300 euroa eli noin 67 % koko omasta tavoitteesta. Siitäkin huolimatta, että olin asettanut itselleni tavoitteeksi kerätä puolet tavoitteesta kasaan ennen edessä häämöttävää kesälomareissua, oli yllätys mieluinen kun varoja oli kerääntynyt useampi sata euroa enemmän kuin osasin odottaakaan. Aivan mahtavaa! Kiitos siis kaikille teille, jotka olette auttaneet minut rahavuorellani jo tuonne reilun 4.300 metrin korkeuteen ja kantamaan oman korteni kekoon kokonaispotista. Kiitos myös siitä tsempistä mikä eurojen lisäksi on tullut - sitä tarvitaan!

Oikealla vuorella noissa yli 4.000 metrin korkeuksissa oman vaatimattoman vuorikiipeilykokemukseni siivittämänä voin todeta, että askel painaa jo selvästi enemmän kuin täällä merenpinnan korkeuksilla ja kummasti sitä hengästyy pienelläkin matkalla. Saattaapa välillä vähän päätäkin särkeä, ruokahalu kadota ja illalla voi uni antaa odotuttaa itseään. Rahavuorenkin kanssa voi välillä olla vähän samoja tuntemuksia; päänsärkyä siitä mistä niitä lahjoitusvaroja oikein saa kehitettyä ja unettomuutta ajatellessa edessä olevia koitoksia. Ruokahalua hankkeen hyväksi ei parane kuitenkaan menettää vaan hyvällä tsempillä vaan eteenpäin. Palkinto odottaa Nepalissa; hyvä fiilis siitä, että on todella laitettu itsemme likoon hyvän asian edessä.

Toivottelen kaikille kanssakapuajilleni tsemppiä varainkeruuseen - kyllä me homma hoidetaan, yhdessä!

Salla-kapuaja