Onnesta ja maailmanparannuksesta

Nepal ja Mera Peakille kiipeäminen tuntuvat juuri nyt olevan kaukana tulevaisuudessa, vaikka Kapua-projekti on toki lähes jatkuvasti mielessä!

Perjantaina Tanja kirjoitti, että onni saattaa autettaessa jopa lisääntyä. Vaalien jälkeen flunssaisena päivänä tekee mieli jatkaa pohdintaa tästä hyvästä aiheesta. Joskus kuulee väitettävän, että nykyisin länsimaisia ihmisiä ja yhteiskuntia vaivaa tietynlainen itsekkyyden kulttuuri. Käytännössä se kai tarkoittaa sitä, että keskitytään lähinnä omiin asioihin ja annetaan muiden hoitaa omat asiansa. Epäilevästi tai kyynisesti suhtaudutaan auktoriteetteihin, ituhippeihin tai elämään yleensä. Paljon miellyttävämpää on ostaa uusi kevättakki tai jotain muuta kivaa itselleen. Miksi sitten onni lisääntyisikin kiinnostuttaessa ja autettaessa muita?

Luulen, että onnellisuuden kokemus liittynee pysyvämpiin kokemuksiin sekä arvomaailmaan niiden takana. Koska omia ajatuksia on välillä hankalaa työstää sanoiksi, on psykologi Markku Ojanen valmiiksi listannut sellaisia asioita jotka antavat ihmisen elämään onnea, merkitystä ja mielekkyyttä. Ne ovat seuraavat:

1. Tarkoitus. Tietoisuus elämän tarkoituksellisuudesta ja hyvyydestä. 2. Itsekunnioitus. Omien tekojen oikeuttaminen ja hyväksyminen. 3. Eheys. Kokemus elämänkatsomuksen sisäisestä eheydestä. 4. Yhteys. kuuluminen ryhmään, yhteisöön tai samalla tavoin ajattelevien ryhmään. 5. Tulokset. Kokemus oman toiminnan tuloksellisuudesta ja tehokkuudesta. 6. Rakkaus. Rakkauden saaminen omassa elinpiirissä. 7. Kiintymys. Kiintymyksen ja rakkauden tunne läheisiä ihmisiä kohtaan. 8. Mielekkäät ja sisäisesti palkitseva asiat tai harrastukset. 9. Tehtävä. Tunne, että jokin työ vaatii juuri minun panostustani. 10. Arvoituksellisuus. Elämän kauneuden, arvoituksellisuuden ja kiehtovuuden kokemus. 11. Arvostus. Arvostuksen ja tunnustuksen saaminen muilta ihmisiltä. 12. Oikeudenmukaisuus. Oikeudenmukaisuuden toteutuminen omassa elämässä ja koko maailmassa.

Aika moni tuosta listassa olevista asioista liittyy tavalla tai toisella siihen, miksi itse halusin lähteä Kapuaan mukaan. Tunne siitä, että yhdessä voimme muuttaa maailmaa edes hiukan paremmaksi on vielä jäljellä. Tarkemmin katsoen se on lisääntynyt. Ehkäpä Kapua ja hyväntekeväisyys siis todella tekee onnellisemmaksi?

Kapuan markkinointi on omalla kohdallani keskittynyt toistaiseksi lähinnä ystäviin ja tuttaviin. Olen ollut todella iloinen huomatessani, miten kannustavasti, positiivisesti ja kiinnostuneesti lähestulkoon kaikki ovat asiaan suhtautuneet. Erityisesti tänään ja eilen tämä on vahvistanut uskoani ihmisiin yleensä sekä toiseksi siihen, että haastava keräystavoite lienee saavutettavissa, tavalla tai toisella!

Hyvää huhtikuuta kaikille ja seuraavaa Kapuajien tapaamista odotellen,

Katja