RAKKAUDEN VUORI

Vielä muutama päivä ja siirrymme lokakuun puolelle..sitten voikin sanoa, että lähdemme muuten ensi kuussa Nepaliin!? =) Matkavalmistelut ovat jo alkaneet ja hyväntekeväisyyskeräyksessä on alkanut loppukiri. Siksi haluaisinkin kertoa teille kaikille Rakkauden vuoresta.

On olemassa ihan oikea, konkreettinen Rakkauden vuori (Love Mountain). Se sijaitsee Pohjois-Carolinassa Yhdysvalloissa ja nousee 766 metrin korkeuteen. Mutta on myös olemassa "rakkauden vuori". Aloitin viikko sitten Facebookissa ANNA HYVÄN KIERTÄÄ -tapahtuman, johon kutsuin kaikki ystäväni. Idea on se, että ystäväni lahjoittavat KAPUA -projektiin 5 euroa ja klikkaavat itsensä osallistuneeksi tapahtumaan. Sen jälkeen he haastavat omat "naamakirja" -ystävänsä mukaan projektiin ja näin hyväntekeväisyyshaaste menee yhä useammalle ja useammalle.

Sain idean tapahtuman luomiselle elokuvasta, jonka näin vuosia sitten. Sen nimi oli juuri tuo ANNA HYVÄN KIERTÄÄ (Pay it forward) ja elokuva on valmistunut vuonna 2000. Siinä ala-asteen opettaja antaa oppilailleen kotitehtäväksi maailmanparannuksen...ei ihan sama läksy mitä me saimme, kun olin ala-asteella..!? ;) Kuitenkin eräs oppilaista keksii erittäin yksinkertaisen idean kotitehtävän toteuttamiseksi: kun teet
kanssaihmiselle hyvän teon, älä odota vastapalvelusta vaan pyydä heitä laittamaan hyvä teko kiertoon. Näin hyvistä teoista syntyy ketju.

Kun aloitin ANNA HYVÄN KIERTÄÄ -projektin, kutsuin mukaan kaikki hieman yli 200 Facebook -ystävääni. Vähäsen jännitti alussa ja en osannut oikein arvailla, paljonko varoja projekti keräisi WWF:n ja Väestöliiton Nepalin hankkeen hyväksi. Nyt on kulunut reilu viikko ja kutsu
osallistua tapahtumaan on mennyt 1380 ihmiselle ja varoja on kerätty huikeat 460 euroa!!! =) Olen häkeltyneen iloinen ja uskomattoman kiitollinen kaikille tapahtumaan osallistuneille! :)

KAPUA -projektissa me kapuajat keräämme varoja kehitysmaiden ihmisille ja luonnolle kiipeämällä maailman vuorille. Kuitenkin tärkein vuori,
jolle me kaikki voimme kiivetä, on Rakkauden vuori. Se on muodostunut lähimmäisen rakkaudesta, hyvistä teoista ja iloisista naamoista. Anna hyvän kiertää ja kiipeä kanssamme. =)

p.s. Ilmottaudu mukaan KAPUA PILATES -tunnille, joka järjestetään su 23.10. klo 14.30-15.30. Lisätietoja www.kapua.fi AJANKOHTAISTA -osiossa. :)

Lintuluritus

Untuvat lämmittävät linnupoikasia eli untuvikkoja ja myös aikuisten lintujen höyhenten alla piilee untuvakerros.
Tässä vaiheessa, kun tosissamme funtsailemme, millä untuvilla siellä Himalajan rinteillä oikein pärjätään sekä päivin että öin, niin olisipa muutenkin messevää olla vähän kuin lintu. Unohdetaan lentotaito ja tarkastellaan sen sijaan, mitä muita tarpeellisia avuja meillä kapuajalintuina siellä luontaisesti olisi.

Meillä kaikilla olisi hyvä hapenottokyky, rotevat rintalihakset, lujat luut ja napakka ranka. Me jaksaisimme viuhtoa menemään jopa päiväkausia yhteen menoon, sillä me olisimme varsinaisia atleetteja. Hapenottokykymme olisi parempi kuin ihmisen, koska keuhkojemme läpi virtaisi raikasta ilmaa sekä silloin, kun vetäisimme ilmaa sisään, että silloin, kun hengittäisimme ulos. Kudoksemme saisivat paljon happea myös suuren sydämen vuoksi.

Pitkää taipaletta taapertavina meillä olisi punertavat maratoonarin rintalihakset. Väri olisi peräisin rautapitoisesta proteiinista, joka sitoo happea ja takaa lihasten hapensaannin.
Koska olisimme lintuinakin varmasti erilaisia, pääsisimme aamuisin tai tauolta liikkeelle eri tavoin. Osalle meistä se onnistuisi työläästi etenkin silloin, kun on riipinyt tauolla kupunsa pullolleen. Osa ponnahtaisi liikkeelle vaivatta kuin västäräkki. Se kun hypähtää suoraan ylöspäin, jopa monta kertaa oman korkeutensa verran. Näitä hyppyjä tahtoisi nähdä!

Matkaa tehdessä, ainakin niin kauan kuin happea riittää, me kapuajalinnut luultavasti puhkeaisimme laulamaan pakahduttavan kauniin maiseman keskellä. Mukana olisi taitavia lavertelijoita, heikompia rivittelijöitä, pärryttelijöitä, suu kiinni visertäviä puolilaulajia, huutelijoita, huhuilijoita. Siellä me kaikki, iloisesti duurissa!

Palataanhan takaisin arkirealismiin, hankitaan suosiolla untsikkatakit, lämpimät makuupussit, alustat, villahousut, toiset villahousut, kuorivaatteet jne. mutta valmistaudutaan iloisesti duurissa, sillä meillä on edessä ihana liitolento!!

Elina

Pieniä tekoja luonnon hyväksi

Viikonloppuna kapuajat kokoontuivat taas yhteen mm. hankepäivityksen, varainkeruutsekkauksen, matkajärjestelyiden ja kuntotestin merkeissä. Kaiken tämän jälkeen kapuajat ovat taas entistä valmiimpia lähtemään matkaan. Olihan taas iloista ja reipasta meininkiä! Matka- ja vuorikuume alkaa pikkuhiljaa vallata yhden jos toisenkin kapuajan sielun syöverit...

Lupasin jo keväällä kertoilla vähän enemmän siitä mitä WWF Nepalissa on aiemmin tehnyt ja tekee tässä Population Health and Environment-hankkeessa (PHT-hanke), johon kapuajat varoja keräävät. WWF Suomi on työskennellyt jo pitkään mm. Himalajan alueella, joka kattaa ison osan Nepalia. WWF Suomen Nepalin hankkeiden tavoitteena on metsien ja vesistöjen suojelu, kestävien elinkeinojen kehittäminen paikallisille sekä ilmastonmuutoksen torjunta. Himalajan luonto on uniikkia, sijoittuvathan alueelle niin maailman korkeimmat vuoret kuin vehreät sademetsätkin. WWF:n mukaan Himalajan vuoret tarjoavat elintärkeän makean veden lähteen noin 1,5 miljardille ihmiselle Aasiassa. Samalla ne ylläpitävät arvokkaiden ekosysteemien toimintaa.

Lisäksi WWF Suomi työskentelee yhdessä paikallisten toimijoiden ja Väestöliiton kanssa PHT-hankkeessa alavalla Terain alueella Etelä-Nepalissa. PHT-hankkeessa huomio kiinnittyy luonnon lisäksi väestön terveyteen ja lisääntymiseen ja siten myös väestönkasvuun.

Viikonloppuna kuulimme, että PHT-hankkeessa on jo, huolimatta siitä, että kolmivuotinen projekti on vasta alkumetreillään, asennettu mm. 888 kpl biokaasu-uuneja perheille. Nämä perheet voivat siis jatkossa valmistaa ruokansa ekologisesti kaasulla, jota syntyy mm. karjan ja ihmisten jätöksistä. Biokaasu-uuni on minusta erinomainen esimerkki siitä, kuinka pienellä asialla on itse asiassa paljonkin muutosvaikutuksia.

Ensinnäkin, perheiden ei biokaasun käyttöön siirtymisen johdosta tarvitse enää kerätä puuta metsästä ruoanlaittoa varten. Jo pelkästään tämä säästää puuta 4 hehtaaria vuodessa! Kun tytöt ja naiset, jotka näitä puita pääasiassa ovat keränneet, vapautuvat tästä päivittäisestä rutiinista, he voivat käyttää aikaansa muihin toimiin; lasten osalta mahdollisuudet koulunkäyntiin paranevat ja naiset voivat keppien keruun sijaan käyttää aikaa esimerkiksi pienimuotoiseen yritystoimintaan vaikkapa vaateompelimon tai kampaamon pitämiseen tai puutarhan ylläpitoon siementen ja taimien kasvatusta varten. Pienimuotoinen yritystoiminta tuo naisille vähän omaa rahaa ja auttaa perheiden elintason parantamisessa. Lisäksi konfliktit villieläinten kanssa vähenevät kun naisten ja tyttöjen ei tarvitse viettää päivittäin aikaa samoissa metsissä vaikkapa tiikerien kanssa, joita Terainkin alueella arvioidaan olevan yli 150... Lisäksi kodin hygienia paranee parempien saniteettitilojen johdosta ja savukaasupäästöt puolestaan vähenevät kodeissa. Näillä seikoilla on merkittävä positiivinen vaikutus perheiden terveyteen.

PHT-hankkeessa on myös tutkittu kaivojen rakentamista ja olemassaolevien kaivojen korjaamista, hankittu kouluihin ja kotitalouksiin vedensuodattimia ja vesitankkeja sekä tehty tutkimus Madin alueen tulvista ja niihin varautumisesta jatkossa. Lisäksi hankkeessa on jo rakennettu vedenkeruualtaita. Nämä altaat toimivat mm. vesilähteinä, villieläinten juomapaikkoina ja vaikkapa kalankasvattamoina. Näimme mm. esimerkin hankkeessa tehdystä vedenkeruualtaasta, joka oli joitakin kymmeniä metrejä leveä ja pitkä ja se toi vettä 14 hehtaarille viljelysmaata ja hyödytti 110 kotitaloutta. Laskimme, että noin 100 euron satsauksella, joka kuluu lähinnä vedenkeruualtaan suojaamiseen muovilla ja vesiputkiin, saadaan siis merkittävää positiivista muutosta aikaan niin ihmisille kuin villieläimillekin.

On mahtavaa päästä marraskuussa itse paikan päälle näkemään miten mm. nämä edellä kuvatut biokaasu-uunit ja vedenkeruualtaat toimivat ja oppimaan lisää nepalilaisten perheiden elämästä ja siitä kuinka heidän elinolosuhteitaan voidaan parantaa. Erityisen iloinen siitä, että PHT-hankkeen kohteisiin tutustuminen on reissullamme suunniteltu niin, että me kapuajatkin pääsemme itse omin käsin tekemään pieniä tekoja nepalilaisten hyväksi. Tiedossa on muun muassa vedenkeruualtaan rakentaminen ja terveysklinikan maalausurakka!

T: Salla-kapuaja

Jotain aivan erilaista

Kännykän kalenterihälytys muistuttaa jatkuvasti vastuista. Pelkästään tälle päivälle oli kahdeksan hälytystä, joista neljä muistutti palavereista, kolme Kapuasta ja yksi ystävän syntymäpäiväjuhlista.

Nyt vasemmassa olkapäässä kutittaa Tetanus-D ja oikeassa hepatiitti-B. Rokotuksia tauteihin, jotka eivät ole kivoja. Toissapäivänä ostin Warmpeacen makuupussin ja pipon. Huomenna alkaa viimeinen tapaaminen Kapualaisten kanssa ennen reissua ja sunnuntaina testataan kuntoa. Vahvasti näyttää siltä, että lähtö on lähellä.

Lokakuu kuluu vielä rutiininomaisesti työnteon, treenaamisen, varustehankintojen ja varainkeruun merkeissä. Tietysti kalenterihälytysten säestämänä.

Marraskuussa sitten jotain aivan erilaista. Olen, syön, nukun ja kävelen.

Ja miltä se palaaminen mahtaa tuntua? Kalenterihälytyksiä on kertynyt joulukuulle vasta kahdeksan.

TAVOITETTA SYKSYYN

Matkaohjelma on nyt kiinnitetty jääkaapin oveen ja pikku hiljaa siitä alkaa tulla todellisuutta. Välinehankinta käy kuumana. Tähän mennessä KAPUA 2011 Nepal projekti on ollut pelkästään tavoite saada kasaan henkilökohtainen keräystavoite, mutta syksyn edetessä, matka vääjäämättä lähenee.

Kaikki tuo edellämainittu ei suinkaan tarkoita sitä, että varainkeruu on jäänyt taka-alalle, päinvastoin. Varainkeruu jatkuu entistä kiivaammin, kun tavoitteen saavuttamiseen on entistä vähemmän aikaa.

Turkulaiset KAPUAjat ovat aktivoituneet tapahtuman järjestämisiin syksyn edetessä. Olemma Hansatorilla kertomassa KAPUA 2011 Nepal projektista yhdessä pyörivän kiipeilyseinän kanssa 24-25.9. Kiipeilyseinällä jokainen halukas voi testata kiipeilytaitojaan ja sitä, kuinka korkealle pääsee. Tilaisuudessa myydään myös KAPUA tuotteita, joiden hinnasta 20% menee suoraan projektiin.

Lisäksi meillä on elokuvaillaat Turussa 22.9 ja Paraisilla 8.10. Paraisten elokuvaillassa on tarjolla kahvia ja Nepalilaista tetä suolaisen suupalan kera. Leffan nimi on "A small act", mikä kertoo yhden pienen ihmisen vaikutuksesta toisen pienen ihmisen elämässä. Leffaillan tuotto menee KAPUA 2011 Nepal projektiin.

Pidämme myös KAPUA kirpputorin 1-2.10 ja toivomme, että kaikella tällä me turkulaiset kaksi innokasta KAPUAjaa saamme kasaan useamman euron KAPUA 2011 Nepal projektiin. Toivottavasti mahdollisimman moni kanssaihminen on samaa mieltä ja haluaa tulla mukaan näihin aktiviteetteihin ja samalla tukemaan KAPUA 2011 Nepal projektia.

Kesän parhaat Isoäidin neliöt

Keskellä kuuminta kesälomanodotuskautta keksi yksi työtoverini mainion idean. Virkataan yhdessä neliöitä ja tehdään niistä peite! Myydään peite ja laitetaan tuotto Katjan Kapua-keräykseen, Nepaliin! Ai virkataan, miten niin virkataan? Tiedon valtaväylä tarjosi meille kuvitetun oppaan siitä, miten niitä isoäidin neliöitä tehdään. Käytettävän langan merkin ja koukun paksuus valittiin niin yksimielisesti, että prosessista voisi ottaa oppia muuhunkin käytännön ongelmanratkaisuun. Alkukankeuden jälkeen on ollut selvää, että ensimmäinen neliö on se vaikein ja loput tulevat vähän kuin itsestään.

Virkkaaminen kuulkaa herättää monenlaisia tuntemuksia. Ihanaa, mistä näitä lankoja saa lisää, kysyy yksi. Ja missä näitä bambuisia virkkuukoukkuja myydään? Voi ei, minä en ainakaan virkkaa, sanoo toinen ja muistelee kauhusta kangistuneena sitä, miten oppikoulussa oli pakko virkata eikä siitä mitään tullut. Itket ja virkkaat, painostivat virkkaukseen hurahtaneet kollegat. Itse virkkasin eilen televisiota katsellessa neljä neliötä, sanoi virallinen virkkausguru. Virkkuun edetessä moni huomasi jäävänsä virkkaamiseen ns. koukkuun. Uutta neliötä on pakko aloittaa edellisen valmistuttua. Yrittikö joku käyttää työaikaa virkkaamiseen? Kun voisi vaan mökillä riippukeinussa makoilla ja virkata, haaveili kolmas.

Silläkin uhalla, että joku varastaa idean, vinkkaan nyt, että virkkaamisesta saisi ihan kelvon terapiamuodon. Kokeilkaa itse, mikä tyytyväisyyden tunne syntyy, kun neliöt yksi kerrallaan valmistuvat!

Kiitos ihanat virkkuunaiset, olette ja olemme mahtavia! Kyllä se peitto on kohta valmis ostajaehdokkaille hinnasta kilpailtavaksi. Arvatkaapa, miten ihanaa sellaisen peiton alla onkaan torkkua riippukeinussa.

Katja (Martta-kerhon henkinen kannatusjäsen)

Sieluni kypsyy puolukoiden kanssa

Tämä Kapua taipaleemme alkoi noin seitsemän kuukautta sitten. Jäljellä on kaksi kuukautta ja kaksi päivää. Aika, jolloin raskaana oleva äiti todella tiedostaa äitiytensä ja alkaa odottamaan maailmaan ilmestyvää. Meillä Kapuajilla kaksi kuukautta ja kaksi päivää on aika, jonka jälkeen kaikki tekemämme Kapuatyö konkretisoituu tai huipentuu matkaan Nepaliin...

Tässä seitsemännen kuukauden kohdalla, syyskuussa, kypsyvät myös puolukat Pohjois-Savossa. Niin Kapuajan sielukin. Puolukoiden kylki on päivä päivältä kypsemmän näköinen. Siltä tuntuu myös sielussa. Paljon on puristettu, jotta saataisiin hyväntekeväisyyspotin summa ja kunto nousemaan kohti tavoitetta, sekä tieto Nepalin tilanteesta leviämään. Enää ei ole kyse vain tästä reissusta. Eikä ole kyse vain ainoastaan Nepalista. Nyt on jo kyse siitä, että aikuisen ihmisen sielu on viimeinkin herännyt huomaamaan, kuinka kaikki asiat ja ihmiset ovat kytkettyinä toisiinsa.

Jos teen itselleni hyvää, kuntoilen ja oikeasti kuuntelen mitä sielussa liikkuu, jaksan myös välittää lähemmistäni enemmän. No, jos välitän lähemmistäni enemmän, voi joku heistä toimia samoin ja jatkaa ketjua. Voisiko tässä olla avain Nepalia suurempaan operaatioon? Tänään syömäni puolukatkin kasvavat kauniissa tiiviissä tertuissa. Kylki kyljessä toisiaan vasten, osa jo valmiita, osa raakileita...

Ei nyt kuitenkaan mennä asioiden edelle. Vielä on kaksi kuukautta ja kaksi päivää jäljellä ennen kuin tämäkään projekti toteutuu. Sitä ennen aion esittää toivomuslistan, jonka toivon toteutuvan ennen joulua eli ennen marraskuun neljättä:

- Euromääräisiä lahjoituksia tulisi vielä paljon
- Tapaisimme kapuajien kesken: ajan kanssa keskustellen ja maistaisimme hyvää leipää (Sipen)
- Muistan kiittää Teitä kaikkia, jotka jo olette auttaneet ja ajatelleet
- Jokainen ihminen löytäisi viimeistään ensi vuonna oman Kapua-projektin. Asian, joka palauttaa arkeen ja oman sielun äärelle. Pakottaa pysähtymään kesken kiireen.

Minä odotan että puolukat kypsyvät ja että huomisen jälkeen on huominen.

Tanja Kapuaja