Äitiyden monet kasvot

Viikonloppuna järjestelin haikeana KAPUA- aineistojani siirtääkseni niitä syrjään. Käteeni jäi Väestöliiton julkaisu ” Äitiyden monet kasvot ”, jonka on kirjoittanut Tuuli Hakkarainen ja toimittaneet Laura Lipsanen ja Sini Karusto, projektin aikana tutuksi tulleet nuoret naiset. Luin julkaisun uudelleen ja se avautui aivan eri tavalla nyt kuin lukiessa sitä silloin kun aloitimme KAPUA 2010-projektimme. Oman Malawi kokemuksen kautta äitiyden monet kasvot tulivat hyvin lähelle.

Jo yhden minuutin aikana maailmassa ehtii tapahtua paljon: 300 naista tulee raskaaksi, 110 kärsii raskauden ja synnytyksen aikaisista komplikaatioista ja yksi kuolee. Synkkien numeroiden takana on tavallisia ihmisiä, joita äitiyskuolleisuus koskettaa. Päivittäin yli tuhat perhettä menettää äidin, vaimon, siskon tai tyttären. Vuosittain arviolta 10 miljoonaa lasta jää orvoksi ja raskauden ja synnytyksen aiheuttamat vammat leimaavat kymmenien miljoonien naisten elämää. Saharan eteläpuolinen Afrikka ja Etelä-Aasia ovat äitiyskuolleisuuden tilastojen huipulla ja myös maailman köyhimpiä alueita.

Suomessa äitiyskuolleisuus saatiin laskuun neuvolaverkoston avulla. Vuonna 1944 astui voimaan lait kunnallisista äitiys- ja lastenneuvoloista sekä kunnankätilöistä ja terveyssisarista. Jokaisessa kaupungissa, kauppalassa ja maalaiskunnassa tuli siitä lähtein olla äitiys- ja lastenneuvola. Nykyään äitien ja lasten terveydenhoito on Suomessa ja muissa Pohjoismaissa maailman huippuluokkaa, alle seitsemän kuollutta 100 000 elävänä syntynyttä kohden eli kun Suomessa syntyy noin 60 000 lasta vuodessa, näistä kuolee kolme- neljä lasta. Äitiys- ja lastenneuvolatoiminta ja niiden palvelujen vakiintunut käyttö samoin kuin synnyttäminen turvallisissa olosuhteissa sairaaloissa on jopa niin itsestäänselvyyksiä, että jotkut unohtavat palvelujen olevan osa kunnallista palvelutuotantoa. Tehokas tilastointi, poliittinen tahto ja pitkäjänteinen rahoitus tekivät Suomesta äitiysterveyden mallimaan jo 50-60-luvuilla.

Malawissa koulutettua henkilökuntaa on läsnä noin puolessa synnytyksistä. Näimme paljon tutustuessamme avustuskohteisiimme, mutta kuitenkin jäi myös paljon kysymyksiä. Miten paljon syntyy sairaita ja vammaisia lapsia? Kuinka moni syntyneistä lapsista on saanut HIV-tartunnan? Miten heidän hoitonsa on järjestetty? Tunnetaanko synnytyksen jälkeinen masennus? Miten sitä hoidetaan ?

Miten synnytysvaurioita kuten fistulaa hoidetaan? Fistula on erittäin vakava synnytysvaurio, joka aiheutuu lapsen juuttuessa äidin synnytyskanavaan. Se tapahtuu kun synnytys pitkittyy tai pysähtyy kokonaan. Tätä tapahtuu, koska lääketieteellistä apua kuten keisarinleikkausta ei ole saatavilla. Lapsi tavallisesti menehtyy ja nainen tai tyttö on loppuelämänsä ajan kyvytön pidättämään virtsaa, sekä joskus myös ulosteita ja joutuu usein eristetyksi yhteisössään. Fistula voidaan sekä estää että parantaa. Naiset eivät saa fistulaa, jos he pääsevät keisarinleikkaukseen ja jos heillä on etukäteen tietoa terveellisestä synnytyksestä. Länsimaissa fistula on nykyisin äärimmäisen harvinainen vamma.

Vuonna 2007 YK:n yleiskokous asetti uuden tavoitteen tavoitteita seksuaaliterveyden edistämiseksi: äitiydestä tulee tehdä turvallisempaa parantamalla perhesuunnittelun saatavuutta, tarjoamalla ammattiapua kaikissa synnytyksissä ja järjestämällä ajoissa ammattitaitoista terveydenhoitoa naisille, jotka saavat komplikaatioita synnytyksen aikana. Tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi tunnetaan, mutta kehitys äitien hyväksi tapahtuu erittäin hitaasti.

Mitä voi yksi pieni KAPUA ryhmä saada aikaan tässä globaalissa kehitysmaiden ongelmassa?

Malawissa otimme ensimmäisen askeleen ja pääsimme katsomaan mitä malawilaisten äitien arkeen kuuluu. Malawilaisten odottavien ja synnyttäneiden äitien vakavat kasvot ovat jääneet mieleeni.

KAPUA- toiminta ei kovin paljon voi muuttaa maailmaa paremmaksi, mutta esim. Malawin Lungwenan alueen äitien ja lasten joka samalla koko yhteisön elämää hyvin paljon. Malawin olosuhteissa yli 76 000 € äitiys- ja lisääntymisterveyden edistämiseen on huomattava summa.

Jokainen meistä voi omalla toiminnallaan osoittaa tukensa köyhien maiden tytöille ja naisille. KAPUA 2010- ryhmän keräys jatkuu vuoden loppuun. Voit lahjoittaa joulukortti- tai joululahjarahasi malawilaisten naisten ja tyttöjen terveyden hyväksi.

Kaarina Kapuaja