Namaste kaikille tutuille ja tuntemattomille ja puolitutuille siinä välimaastossa. Olin viime viikon flunssassa ja en päässyt treenaamaan normaalisti. Ekaa kertaa vuosiin tuli huono omatunto treenaamattomuudesta!? Viimeksi oli samanlainen olo kun vielä urheilin aktiivisesti ja treenasin 2-3 kertaa päivässä. Tuo aktiiviura kuitenkin loppui kuin seinään eräälle turkulaiselle nurmelle vuonna 2002 kun paha loukkaantuminen päätti jalkapalloilun ainakin liigatasolla...!?
Sen jälkeen eli noin kymmenen vuoden ajan treenaaminen on ollut vain jotain mitä olen tottunut tekemään ilman sen suurempia tavoitteita. Ja jos treeni jäi väliin niin mitäs siitä, katsellaan sitten huomenna, jos vaikka ehtisi. Mutta tänään, kun juoksin aamulla lenkkiä, niin silmiini oli syttynyt taas vanha tuttu palo ja jokaisella askeleella oli merkitys; haluan jaksaa korkealla vuoristossa, haluan taas päästä samaan kuntoon kuin kymmenen vuotta sitten, haluan, että urheilu on taas kivaa ja merkityksellistä. Samalla kuitenkin pieni huoli nousi mieleen: mitä sitten Nepalin reissun jälkeen? Tipunko taas urheilulliseen tyhjiöön ilman sen suurempia tavoitteita?
Sitten sain hienon idean! Aion juosta ensi kesänä maratonin!!? :) Olen hieman pelännyt tuota reilua 42 kilometriä jalkaongelmien vuoksi...mutta kun eilen katsoin Suurinta Pudottajaa ja siinä vielä pari kuukautta aikaisemmin yli sata kiloa painaneet kilpailijat juoksivat maratonin niin miksi en minäkin!? Ja vielä Jeren hankkimien pohjallisten avulla jalkaongelmatkin voidaan toivottavasti saada kuriin..!? ;)
Joten tavoitteita urheilun saralla on ainakin ensi kesään asti. Ja jos ja kun maratoni onnistuu niin luin juuri artikkelin ultimate -juoksijoista, jotka juoksevat yli 100 kilometrin matkoja alle vuorokaudessa....hmmmm....!? :)
Tavoitteellista alkavaa syksyä ja tsemppiä kaikille kaikkeen mitä ikinä puuhailettekaan! =)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti