Nyt kun katsoo ulos ikkunasta, niin näkymä on jo erittäin kesäinen. Koivuissa on isot vihreät lehdet, ruohon haju kohoaa nenään ulkona liikkuessa ja lintujen äänet kertovat luonnon heräämisestä. Odottelen jo hetkittäin sitä, että minkälaisen näyn kohtaan Nepalissa ja Himalajalla. Se tulee olemaan varmasti mieleenpainuva näky.
Kohdemaassa minne matkustamme marraskuussa emme ainoastaan näe paikallista väestöä vaan myös monia luonnon rikkauksia. Siellä sijaitsevat maailman korkeimmat vuoret. Terai-niminen alue, jolla kehitystyö muun muassa toteutuu on levittäytynyt etelään Intian rajan lähettyville. Kyseisellä alueella myös vallitsevat riittävän hyvät olosuhteet viljelyyn. Katmandun laakso, joka ympäröi maan pääkaupunkia, on Unescon maailmanperintökohde. Metsien häviäminen Nepalissa on yksi suurimpia luontoa kuormittavista ongelmista. Metsien ja vesien suojelu onkin hankkeen tärkeitä teemoja. Parantamalla ihmisten elinolosuhteita vähennämme myös painetta luonnolle. Myös puhtaan veden saanti avustuskohteissa parantuu, jonka käyttö länsimaisessa kulutusyhteiskunnassa lienee itsestäänselvyys.
Asutko kaupungissa? Milloin sinä kävit viimeksi luonnon keskellä kuuntelemassa mitä sillä on sanottavaa? Toivon, että meillä kaikilla on tilaisuus jossakin elämän vaiheessa lähestyä tuota vihreää voimavaraa ja imeä sisuksiimme siitä energiaa.
Luonnollisin terveisin, Vesa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti