...nimittäin odottavan aika :)
Sanontahan kuuluu että odottavan aika on pitkä, mutta nyt tuntuu että lähtö häämöttää ja paljon on vielä tekemättä.Tasan 3 viikkoa, ja lähtö on tosiasia. Kun projekti kohdallamme alkoi, n. 9kk sitten, tuntui itse matka hyvin kaukaiselta ja etäiseltä, mutta sellaiselta ettei niin pitkälle vielä jaksa suunnitella. Nyt kun lähtö alkaa olla riittävän lähellä, alkaa jo pikkuhiljaa pyöriä mielessä että mitähän sinne mukaan täytyykään pakata - tai lähinnä se, että mitä sellaista tarvitaan mitä ei kaapista jo valmiiksi löydy.
Rokotukset myös alkavat olla hallinnassa, vaikka niitäkin tuli sitten enemmän kuin aavistelin. Mutta ei vara Jopoa kaada - kuten Reijo asiaan osuvasti tokaisi. Rokotus lienee kuitenkin pienempi paha kuin vaikkapa Kolera, joka meille hyvinvoinnissa eläville on vieras, mutta kehitysmaissa ja luonnonkatastrofien jäljiltä hyvinkin tuttu ja hoitamattomana tappava vieras.
Varainkeruussakin on menossa loppukiri, paljon on jo saavutettu mutta paljon on vielä saavuttamatta. Tavoitteeseemme on vielä matkaa, mutta jokainen ryhmässämme haluaa sen eteen vielä töitä tehdä. Haastetta riittää...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti