Aikaa meillä kaikilla on jäljellä kellä pitempään kellä vähemmän, onneksi emme tiedä sen määrää.
Kuinka sen käytämme on vaihtoehtoja yhtä paljon, kuin meitäkin.
Pieni kuviteltu tarina, perhe lähtee joku kaunis päivä kyläilemään sukulaistensa luokse.
Perheen nuori tyttö jää kaverinsa kanssa pelaamaan pihalle ringetteä (jossa Suomen naiset ovat taas maailmanmestareita, onnittelut heille). Tytär oli ottanut mailansa mukaan, he kikkailevat tunnin rinkulan kanssa. Tehokasta leikinmukaista treeniä, toivottavasti tulevaa maajoukkueuraa varten.
Teini-ikäinen poika painuu suljettujen ovien taakse serkkunsa kanssa lukemaan viikolla olevaan koulutenttiin, vaikkapa Ruotsin sellaiseen. Koulumenestys, jatko-opinnot sekä tulevaisuus siintää mielessä, joten koulukirjat ovat mukana kylässäkin.
Vanhemmat kahvittelevat, seurustelevat ja suunnittelevat tulevia juttuja.
Istuessaan äiti kutoo sukkia, talvi lähestyy ja pitää saada lämmintä pienille kullannupuilleen, siispä kudelma mukaan kylään.
Isä on miettinyt kotona lähdön hetkellä miten hän käyttäisi vierailuajan hyväkseen ja kuten usein, isien päätökset ovat joskus outoja.
Hän on ottanut pussillisen perunoita mukaan ja jutellessaan kuori illan soppapotut valmiiksi. Ajansäästöä ja valmistautumista illan ruokailuun.
Oliko yhtä järkevää, kuin muun perheen?? No ei todellakaan, mutta jos hän tykkää niin mikä ettei.
Yllä olevan ajatus pitäisi olla; käytä liikenevä aikasi kuten tunnet hyväksi kaikkien mutta ensin itsesi kannalta. Suurin osa päivästämme kulunee töissä tai koulussa kävijöiltä ennalta säädetysti. Vapaa-aikaa voi käyttää perheen, ystävien ja harrastusten parissa,,, se sohvakin on aika kiva paikka. Aina ei kannata olla vakava, väliin voi olla hiukan pelle.
Ei, en ole vienyt perunoita mukanani kylään, vielä ;)
Muistakaa avata joulukalenterinne luukut.
Reijo
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti