Tänään tein tunnin pituisen lenkin pakkasviimassa. Yritin lämmittää pakkasen puremia poskia ja sormia lämpimillä Malawi-ajatuksilla, mutta se ei oikein auttanut. Sydäntä sentään lämmitti vähän, kun muistin, että olen liikkeellä hyvän asian puolesta.
Viikko sitten kuntotestissä selvisi sykerajat, joiden puitteissa sydäntä olisi hyvä työllistää vähintään kolmesti viikossa reilun tunnin ajan. Se toivottavasti kohottaisi kuntoa syksyyn mennessä ja helpottaisi Mulanje-vuorelle kapuamista, melontaa Malawi-järvellä sekä pyöräilyä paahtavassa helteessä. Mutta en omista sykemittaria, pitäisikö hankkia sellainen? Vaikka oma hyvinvointi onkin tärkeää, ja kolmen kympin rajapyykin lähestyessä olisi korkea aika ryhtyä ennaltaehkäisevään taisteluun ikääntymismuutoksia vastaan, olen kuitenkin ensisijaisesti mukana tässä hankkeessa jonkun muun kuin itseni vuoksi.
Tuntuu hyvältä ja tärkeältä, että saan olla mukana kapuamassa kohti malawilaisten äitien parempaa äitiysterveyttä. Lenkkeilyn lomassa pohdiskelin, ketkä kaikki haastaisin mukaan varainkeruuseen. Ensimmäiseksi heitän pallon Sinulle, blogin lukijalle! Tilinumero löytyy helposti http://www.kapua.fi/.
;)
lauantai 30. tammikuuta 2010
keskiviikko 27. tammikuuta 2010
Hyvästi, herra Muu
Malawiin tähtäävä ryhmämme siis kokoontui ensimmäisen kerran viime viikonvaihteessa. Fiilis oli rento ja asiat sujuivat niinkuin toisilleen ventovieraiden, maailman ääriin aikovien ihmisten kesken asiat vaan voivat sujua. Sillä innolla ja energialla olisi voinut vaikka kavuta vuorelle.
Yksi on jätetty joukosta pois. Hän on herra Joku Muu. Olen törmännyt häneen usein. Hän on joskus saamaton laiskuri, toisinaan taas tarmokas kovan onnen touhupekka. Usein, jos asiat ovat jääneet hoitamatta, ollaan ajateltu, että kyllä joku hoitaa, minun ei tarvitse. Joskus taas paperit saattavat olla hukassa, kopiokone rikki tai tavarat on siirretty vääriin paikkoihin. Taas on joku vienyt, tuonut tai särkenyt, en minä -- enhän ole edes kuullut koko asiasta !
Olen iloinen siitä, että juuri Me muodostamme tämän yhdeksän kuukautta kestävälle matkalle
lähtevän ryhmän. Herra Muu, sinua emme halua mukaamme.
Kiitokset ryhmälle ja zemppiä kevääseen !
Yksi on jätetty joukosta pois. Hän on herra Joku Muu. Olen törmännyt häneen usein. Hän on joskus saamaton laiskuri, toisinaan taas tarmokas kovan onnen touhupekka. Usein, jos asiat ovat jääneet hoitamatta, ollaan ajateltu, että kyllä joku hoitaa, minun ei tarvitse. Joskus taas paperit saattavat olla hukassa, kopiokone rikki tai tavarat on siirretty vääriin paikkoihin. Taas on joku vienyt, tuonut tai särkenyt, en minä -- enhän ole edes kuullut koko asiasta !
Olen iloinen siitä, että juuri Me muodostamme tämän yhdeksän kuukautta kestävälle matkalle
lähtevän ryhmän. Herra Muu, sinua emme halua mukaamme.
Kiitokset ryhmälle ja zemppiä kevääseen !
tiistai 26. tammikuuta 2010
Rekka auton moottorilla
Hei kaikille! Minäkin olen ihan liekeissä KAPUAsta! Ensimmäiseksi taidan kuitenkin vähän kipuilla eli on ihan pakko avautua kuntotestistä :)
Odotin olevani keskitason suorittaja, joten välttävän saaminen yhdestä hapenottokykyä kuvaavasta indeksistä oli yllättävää. Kukapa niistä välttävistä tykkäisi, missään suhteessa. Kyseessä oli siis mittari joka kuvaa hapenottokykyäni suhteessa massaani. Puhdas hapenottokykyni on erittäin hyvässä kunnossa, mutta kun sen suhteuttaa hieman liian raskaaseen lastiin, saadaan lopputulokseksi rekka henkilöauton moottorilla. Painoindeksini oli ihan ok, mutta sydän jaksaisi paremmin jos kyydistä lähtisi pari kiloa.
Myös peruskestävyydessäni on parantamisen varaa. Tällä hetkellä edustan sitä jumppaurheilija-tyyppiä, joka tekee suht lyhyitä urheilusuorituksia kovilla sykkeillä. Juuri sitä treenaamiseni onkin ollut. Minun pitäisi siis saada aloitussyke alas. Tämä tapahtuu pidempien kestävyysharjoittelujen muodossa eli yli tunnin mittaisia lenkkejä ja uintiharjoituksia on tiedossa. Paljon.
Kestävyys kuntoon Malawi mielessä. Onnistuu. Katsotaan miten hyvin.
Kunnosta huolimatta edelleen liekeissä KAPUAsta! *krisse
Odotin olevani keskitason suorittaja, joten välttävän saaminen yhdestä hapenottokykyä kuvaavasta indeksistä oli yllättävää. Kukapa niistä välttävistä tykkäisi, missään suhteessa. Kyseessä oli siis mittari joka kuvaa hapenottokykyäni suhteessa massaani. Puhdas hapenottokykyni on erittäin hyvässä kunnossa, mutta kun sen suhteuttaa hieman liian raskaaseen lastiin, saadaan lopputulokseksi rekka henkilöauton moottorilla. Painoindeksini oli ihan ok, mutta sydän jaksaisi paremmin jos kyydistä lähtisi pari kiloa.
Myös peruskestävyydessäni on parantamisen varaa. Tällä hetkellä edustan sitä jumppaurheilija-tyyppiä, joka tekee suht lyhyitä urheilusuorituksia kovilla sykkeillä. Juuri sitä treenaamiseni onkin ollut. Minun pitäisi siis saada aloitussyke alas. Tämä tapahtuu pidempien kestävyysharjoittelujen muodossa eli yli tunnin mittaisia lenkkejä ja uintiharjoituksia on tiedossa. Paljon.
Kestävyys kuntoon Malawi mielessä. Onnistuu. Katsotaan miten hyvin.
Kunnosta huolimatta edelleen liekeissä KAPUAsta! *krisse
maanantai 25. tammikuuta 2010
Tästä se lähtee, matka jonka sisällöstä ja mutkista ei (onneksi) ole tietoa, mutta hienolta tuntuu. On jotenkin epätodellinen olo, pikkuhiljaa alkaa vasta avautumaan kuinka hieno kokonaisuus tämä projekti oikein on. Usko on vahva siihen että ollaan oikeassa paikassa ja oikeaan aikaan, ja varsinkin oikealla asialla.
Huvittuneena katselin kuntotestin tuloksia, minä salskea nuorimies olen muka lähellä ylipainoista ja vyötärönympäryskin on jo riskirajoilla. Hah, sanon minä! Yllätyksenä ei tosin tullut se, että hapenottokyky ei ole parasta A-ryhmää, joskokaan ei nyt ihan huonokaan. Keskitasoisessa rapakunnossa siis.
Seuraavan 8 kk tavoitteena on saada parannettua kuntoa, paino nyt saa elää omaa elämäänsä, kunhan nyt itseni jaksan siirtää.
Vaarallista tosin tälleen julkisesti moisia huudella, kun ei sitten enää kehtaa pyörtää lupaustaan, ettei vaan tule valehdelleeksi julkisesti.
Huvittuneena katselin kuntotestin tuloksia, minä salskea nuorimies olen muka lähellä ylipainoista ja vyötärönympäryskin on jo riskirajoilla. Hah, sanon minä! Yllätyksenä ei tosin tullut se, että hapenottokyky ei ole parasta A-ryhmää, joskokaan ei nyt ihan huonokaan. Keskitasoisessa rapakunnossa siis.
Seuraavan 8 kk tavoitteena on saada parannettua kuntoa, paino nyt saa elää omaa elämäänsä, kunhan nyt itseni jaksan siirtää.
Vaarallista tosin tälleen julkisesti moisia huudella, kun ei sitten enää kehtaa pyörtää lupaustaan, ettei vaan tule valehdelleeksi julkisesti.
autoillessa ajateltua
tervehdys kaikille, oli tosi mukava viikonloppu ja asiaa tuli tuutin täydeltä. Mukavaa oli tänä aamuna katsella Kapuan sivuja ja naamankuvia, kohta varmaan ne videotkin saadaan sinne... Paluumatka Ouluun meni tulomatkaa paremmin, mitä nyt Temmeksella valvontakamera välähti yön pimeydessä... Innostustus asiaan nousi edelleen monta pykälää ja varainkeruu alkaa hetimiten kaikilla rintamilla. Mukava tavata porukkaa taas toukokuussa hoikentuneissa merkeissä ( se -5 kiloa) Terveisin Pertti
Hei kaikille ! Testaan tämän toimivuutta ja enpä voi olla samalla hehkuttamatta ensimmäisen tapaamisen jälkeisiä fiilareita. Meillä oli mitä upein viikonloppu projektin, Malawin ja kuntotestin merkeissä, ja tietty oli tosi jännääkin päästä tapaamaan kaikki tiimin jäsenet. Miten loistavan heterogeeninen porukka ollaankaan, ja tästä tulee tosi upeaa !!! Ajatuksia ei meinaa millään saada aiheesta pois hetkeksikään :-).
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)